Ahdistus jungilaisesta näkökulmasta

”Neuroosi korvaa aina oikeutetun kärsimyksen.”

C.G. Jung, Collected Works 11

Jungilaisena analyytikkona joka työskentelee ahdistuneisuushäiriöiden kanssa on tärkeää mainita, että mielenterveyshäiriöiden lääketieteellinen diagnoosi ei ole samanlainen kuin fysiologisten häiriöiden. Useimmissa tapauksissa ei ole laboratoriokokeita tai skannauksia mielenterveyden häiriön todentamiseksi, vaan diagnoosi perustuu havaintoihin, haastatteluihin ja arviointiasteikkoihin. Vaikka diagnoosi voi auttaa saamaan oikeanlaista hoitoa ja lääkitystä oireisiin, samalla se jättää huomiotta oireiden perimmäiset syyt, mukaan lukien erilaiset sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, puhumattakaan tiedostamattoman roolista. Lisäksi diagnoosin leima voi muuttua identiteetiksi, mikä voi vähentää toivoa paranemisesta.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat kiehtovia yleisimpinä mielenterveyshäiriöiden muotona, mukaan lukien yleistynyt ahdistuneisuus, sosiaalinen fobia, agorafobia ja paniikkihäiriö. Suurten väestöpohjaisten tutkimusten mukaan jopa 33,7% väestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä elämänsä aikana (Bandelow, Micaelis, 2015). Ahdistuneisuushäiriöt ovat niin yleisiä nykymaailmassa, että on ehdotettu, että elämme ahdistuksen aikakautta. Jos Jung olisi elossa, hän voisi kommentoida, että ahdistus on oire ajan hengestä ja syvyyksien hengen huomiotta jättämisestä.

Kuten Machado (2020) kirjoittaa, kognitiiviset terapiat ovat saaneet paljon huomiota ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Niiden yritys lievittää oireita egotietoisuuden tasolla jättävät kuitenkin huomiotta asiakkaan ahdistuksen kokemuksen symboliset näkökohdat ja merkityksen. Jungilainen lähestymistapa keskittyy löytämään prospektiivisen, vaikkakin oireiden alkaessa tiedostamattoman merkityksen ahdistuksen takana. Ahdistus on merkki siitä, että jokin asiakkaan koko elämässä on epätasapainossa. Ahdistuneisuusoire on psyyken yritys parantaa itsensä. Kuuntelemalla tiedostamatonta unissa, kehon oireissa ja fantasioissa asiakas voi vähitellen hyväksyä ja integroida psyyken pirstaleiset, haavoittuneet ja piilossa olevat puolet eli ahdistuksen taustalla olevat tiedostamattomat tekijät.

Kokemukseni on saanut minut uskomaan, että monet ahdistusoireet syntyvät psyykkisen energian tukkeutumisesta, joka sitten näyttäytyy ”väärin suunnattuna energiana” kehossa ja mielessä ahdistuksena, pelkoina ja paniikkina. Tämä tukos näyttää estävän henkilöä ottamasta seuraavaa tarvittavaa kehitysaskelta elinkaaressaan. Kun tämä este vähitellen ratkaistaan ja kehitysvaiheen ”oikeutettu kärsimys” koetaan tietoisesti, ahdistuneisuusoireet vähenevät ja elämänenergia alkaa virrata uudelleen.

Näyttää myös siltä, että tukahdutetut affektit ovat keskeinen osa tukosta. Repressio on tiedostamattoman keino mukautua ulkoisiin odotuksiin autenttisen elämän ja itsensä hyväksymisen kustannuksella. Näistä odotuksista poikkeaminen tuo todellakin kärsimystä, koska tietoinen uhraus on tehtävä. Valinta muiden ohjaaman elämän ja oman näköisen elämän välillä on tuskallinen, mutta erittäin välttämätön, viimeistään keski-iässä.

Lähdeluettelo:

Bandelow B, Michaelis S. (2015). Epidemiology of anxiety disorders in the 21st century. Dialogues Clin Neurosci. 2015 Sep;17(3):327-35.

Machado, Silvio. (2020). Integrative Jungian Psychotherapy for Anxiety and OCD. Journal of Humanistic Psychology.

Jung, C. G. (1970). The collected works of C. G. Jung: Vol. 11. Psychology and Religion: West and East.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *